keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Krakovaan

Lähtö lähestyy. Oon ehkä just ja just itekki vasta sisäistäny, että oon ihan oikeesti lähössä. Oon siis lähössä 1. lokakuuta Puolaan, Krakovaan vapaaehtoseks päiväkotiin. Ihan uskomatonta, että siihen on enää 25 päivää jälellä.

Lähdön lähestyessä mielessä pyörii paljon ajatuksia. Vähän ehkä pelottaa, että miten tuun selviimään, kun ei yhtään tiiä, millasta se tulee olemaan. Vaan minä itse suuressa, tuntemattomassa maailmassa. Miten sopeudun uuteen kulttuuriin? Miten pärjään kielen kanssa, jota en osaa sanaakaan? Millasta on elää täysin uudessa ja erilaisessa ympäristössä? Millasta on työskennellä lasten kanssa toisessa maassa? Millasta on tutustua moniin uusiin ihmisiin eri maista? Miten pärjään ilman omia läheisiä? Tiiän, että se ei tuu olemaan helppoa ja välillä on varmasti vaikeeta, mutta mihinkään noista kysymyksistä en vastausta saa, kuin lähtemällä. Mua vähän alkaa jo jännittää.

Vaikka tää uus seikkailu vähän pelottaakin, niin päällimäisenä fiiliksenä on kuitenkin innostus ja halu nähdä ja kokea. Vapaaehtoseks lähteminen on ihan huikee tilaisuus päästä kokemaan jotain uutta. Uuteen kulttuuriin sopeutuminen tulee varmasti opettamaan paljon elämästä ja musta itestäni. On tosi mielenkiintosta nähdä, miten opin uutta kieltä ja otan kaiken vastaan. En malta oottaa, että pääsen tapaamaan kaikki muut vapaaehtoiset ja meidän avustajat ja projektin vetäjät. Odotan myös innolla mun töitä lasten kanssa.

Siinä on vähän ajatuksia, miltä musta tuntuu lähteä Krakovaan. Voin joskus kirjottaa siitä, miten päädyin lähtemään Puolaan ja miten se onnistui, jos siitä kiinnostaa lukea. Yritän myös pysyä aktiivisena täällä blogissa, kun nyt varmasti tulee aihetta kirjottaa.



-Venla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti