No niin. Vihdoin sain raahattua itteni tietokoneen ääreen. Niin se vaan lokakuu jo vierähti täällä Krakovassa. Tuntuu kyllä jo ihan tosi kaukaselta ne ekat fiilikset täällä. Nyt Krakova tuntuu jo kodilta, missä vietän vielä 8 kuukautta. Tietenki tähän elämään on vielä tottumista ja uusia juttuja tulee varmasti vastaan vielä kesäkuun loppuunki asti, mutta sen verran tähän on jo tottunu, että täällä tuntuu hyvältä ja kotoisalta olla ja elellä.
 |
| Tältä näyttää maisema mun huoneen ikkunasta. |
 |
| Kerran käytiin kävelyllä juutalaisessa kaupungin osassa. |
 |
| Kerran käytiin kävelyllä jossain vaan. |
 |
| Kerran oli kaunis, aurinkoinen ja lämmin päivä. |
 |
| Kerran eksyttiin kattoterassille, mistä on paras panoraamanäkymä Krakovassa. |
 |
| Kerran meillä alko puolan tunnit ja luokan ikkunassa ilta hämärtyi kauniisti. |
 |
| Kerran oli viikko, jolloin sää oli ihan uskomaton. |
 |
| Kerran lähettiin retkelle kämppiksen kanssa. |
 |
| Kerran alkoi työt ja lapset oli päiväunilla. |
 |
| Kerran oli pyhäinpäivä ja käytiin hautausmaalla. |
 |
| Kerran oli kaunis ilta ja käytiin näköalakukkulalla. |
 |
| Kerran lähin itekseni seikkailemaan ja löysin järven. Siinä vähän kuulumisia kuvien muodossa. Nyt hyvillä fiiliksillä alkaa arki rullaamaan, kun vihdoin sain työtkin alotettua. Ens kerralla voin sitten kirjotella, millasta siellä töissä on ollu. Hyvää joulun odotusta kaikille! (Kyllä, joululaulukausi ja joulun odotus on alkanu jo kauan sitten!) ~Venla |
